Viini, ruoka & hyvä elämä
Juha Berglund ja Antti Rinta-Huumo ovat kirjoittaneet Otavalle ”Viini, ruoka & hyvä eämä”-kirjan, jossa käydään läpi vuoden 2022 parhaat viinit, ja esitellään viineille myös kirjoittajien suosikkireseptejä. Tänä vuonna kirjan teemamaana on Italia. Kirjaa lukiessa on syytä ymmärtää, että Juha ja Antti ovat maistelleet koko Alkon noin 3000 viiniä ja niiden lisäksi vielä satoja tilausviinejä saadakseen aikaiseksi kirjan, joka toivottavasti toimii viiniystävien apua tulevina aikoina. Makuasioista ei sovi liikaa väitellä, mutta Juha ja Antin tekemä työ antaa paljon tietoja ja neuvoja kaikille viinien ystäville, ja varsinkin sellaisille, jotka ovat vasta ottamassa ensimmäisiä askeleitaan viinien maailmassa.
Viinit ovat tulleet viimeisten vuosikymmenten aikana vähitellen myös suomalaiseen ruokapöytään muulloinkin kuin Pääsiäisen aikaan, tai kuohuviineinä ja shampanjana juhliin ja erikoistapahtumiin. Nykyään Suomessakin uskalletaan juoda viiniä seurustelu, ja tavallisena ruokajuomana, ilman että aina pitää ajatella humalahakuisesti.
Kirjan resepteissä ovat olleet mukana mm. Henri Alen, Alex Nurmi, Sanna Kekäläinen, Luca Platania, Suvi Rüster, Taina Salovaara ja Antti Vahtera. Kirjassa on myös aivan loistavat valokuvat, jotka antavat lisää syitä lähteä keittiöön rakentamaan mielenkiintoisia ateriakokonaisuuksia kirjan inspiroimana – reseptejähän ei pidä kotona välttämättä seurata täysin vaan parasta on makumatkalle lähteminen omin askelin.
Kirja tuo hyvin esille sen, että vaikka viininvalmistus seuraa joka vuosi samaa tapaa, on jokainen vuosikerta erilainen – ja siksi toiset viinit maistuvat paremmalta kuin toiset – siis vuosikerrat- eikä vanhuus välttämättä aina tarkoita paremmuutta. Lisäksi erilaiset viinit eri alueilta sopivat erilailla eri tilanteisiin ja ruoissa eri ruoka-aineiden kanssa. Jos ensimmäinen oma viinikohtaaminen ei maistunut hyvältä, voi syitä olla monia, aina huonosta viinistä, väärin säilytettyyn viiniin, tai väärään ruokaan viinin kanssa. Kannattaa tiedostaa että suumme tee makutyön ja siihen lopputulokseen vaikuttaa myös mitä suussa on aiemmin syöty, mitä suussa on viinin kanssa, ja kuinka kehittynyt oma makupalettisi on.
Kirjoittajat antavat myös omia ehdotuksiaan viineistä eri vuoden aikana, eri tapahtumissa ja eri ruokien kanssa. Kirja ei yritäkään väittää, että näin on ainoa oikea reitti, ja nämä ovat ainoat oikeat viinit, vaan kaikki perustuu näiden kahden kirjoittajan ja viiniammattilaisen omiin mielipiteisiin ja kokemukseen, ja reseptit ammattikokkien valintoihin – se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sinulla voisi olla aivan vastakkainen mielipide, ja oma suosikkiviinisi.
Koska kirjan teemana on Italia, on kirjassa omat osionsa Italialle omistettuna eri henkilöiden kertomana, viinitilallisesta viinien kanssa elämiseen ja yleensä Italiaan. Italialla kun on kohtuulliset pitkät juuret viininvalmistuksessa.
Suosittelemme kirjaa sellaisille, jotka haluavat lukea lisää viineistä, tai haluavat oppia perusasioita viineistä lukemalla, ja nimenomaan sellaisista viineistä, jotka eivät välttämättä ole liian kalliita – sellaisia viinejä, joita jokainen meistä voi ostaa Alkosta tai tilata sinne. Hyvä viini ei välttämättä ole hirveän kallis, mutta hyvä viini ei myöskään ole se halvin viini, mitä kaupassa on tarjolla. Tiedät varmaan sen, että useimmiten etelän matkoilla ja kotimaan ravintoloissa sekä pöytiin tarjottu karahviviini on mitä todennäköisemmin yhtä kaikista edulllisimmista mitä paikallisesta tukusta saa – eli se perus puna- tai valkoviini, jonka yhteydessä ei välttämättä edes näe viinin logoa, merkkiä tai vuottakaan – saatikka, mistä rypäleistä se on valmistettu.
Viininjuomisessa ja viineissä on hyvä tietää perusteet, mutta siitä eteenpäin kyse on enemmän omista mielipiteistä, omasta mausta ja omasta uskalluksesta – mitä enemmän tai useammin juot viiniä erilaisissa yhteyksissä, voit oppia lisää sekä viineistä, mihin ne sopivat, että omasta makumaailmastasi – tässä kaikessa auttavat myös tällaiset koontiteokset kuin tämä kirja.
Kahvia vai teetä?
Kumpaa sinä juot – kahvia vai teetä? Vai puuttuuko sinulta molemmat arjestasi? Ja vielä, jos olet kahvinjuoja, niin teetkö itse kahvin alusta loppuun pidemmän kaavan kautta, vai käytätkö suomalaisille tutuinta kahvinvalmistustapaa eli suodatinkahvia, vai oletko peräti pikakahvin ystävä? Pikakahvi on kahvi, joka on ollut markkinoilla muutaman vuosikymmenen, ja nykyiset kahvikapselit ovat yksi sen ilmentymä. Kapselikahvit ovat myös markkinoille tullessaan tuoneet tarjolle entistä enemmän kahvilaatuja, ja samalla kahvimakuja yhdistelemällä kahviin mm. suklaata ja erilaisia aromeja.